Vuosi 2010

Kesäkuu

No niin kuulumisia täältä sairaskodista. Tässä vaiheessa kisakausi olisi jo pitänyt aloittaa mutta toisin kävi. Kovanonnenkoira Jumi ei saanut Hyvinkään kisoihin paria, joten ne kisat jäi väliin ja tulevan viikonlopun Mustialan karkelot unohdettiin eilen. Olimme metsässä lenkillä ja kappas, Jumi päätti lävistää kepillä varvasvälinsä. Jep, ei siis kisoihin nytkään. Tuota koiraa ei ilmeisesti ole luotu kisaamaan, aina sattuu jotain... Tähän asti olemme selvinneet ilman suurempia vammoja, mutta heti kun suunnittelee kisaamista niin jopas alkaa tapahtumaan.
No on Jumi kuitenkin muutamissa treeneissä päässyt kirmaamaan, eli odotellaan nyt rauhassa josko loppukesän karkeloihin pääsisimme vaikka osallistumaankin. Toivoa ei ole ihan täysin menetetty siis.


*Jumi vieheen perässä*

Huti on radalla treenaillut parin startin verran. 280m taittui kovaan 16.39 aikaan kahdella käsikellolla kellotettuna se oli ylivoimaisesti illan nopein.  Aika on 5/100 rataennätyksen alla, joka on vuodelta 1993 Wow Wow'n nimissä. Aika rykäisy siis. No mutta käsikellotuksella aikaan saa lisätä pari kymmenystä. Kaupissakin käytiin ottamassa tuntumaa ja juostiin SVKL:n soolokoe. Ajanottoa siellä ei valitettavasti ollut. Nyt pitäisi siis juosta vielä 2 ryhmäkoejuoksua jotta saataisiin ratakirjat myös vinttikoiraliiton puolelle ja voitaisiin korkata kisakausi silläkin saralla. Hyvinkäällä Huti juoksi 480m ekaa kertaa tänävuonna aikaan 28.70. Hyytymistä ei ollut ja koirakin palautui rykäisystä nopeasti. Kunto on siis kohdillaan, hyvä!


* Huti kesämies *

Ryssätiimi otti osaa Suomen Borzoi Klubin pääerikoisnäyttelyyn 12.6. Menestystä ei tullut, mutta kokemusta sitäkin enemmän. Boriksella oli oikein hauskaa kehässä ja sehän se on pääasia pennun kanssa. Sergej oli viimeinen joka tippui suuresta (12) valioluokasta ennen sijoituksia. Hyvä Sermontti!
Boris on käynyt testaamassa Hyvinkäällä maastoviehettä, hienosti poika juoksee! Kaupissa otettiin tuntumaa rataan käsivieheen avulla ja kova oli into sielläkin. Syksymmällä voidaankin jo treenailla kopituksia radalla niin on sitten ensi keväänä valmis pakkaus radalle :)


* Boris maastoilee *


* Sergej starttaamassa *

Sergej osallistuu muutamiiin näyttelyihin tänä vuonna, muita suunnitelmia HerraKoiralle ei ole. Maastot on unohdettu, kun oikoo niin kovasti. Treeneissä voidaan toki käydä maastovieheen perässä mutta kisoihin ei ole asiaa :) Borikselle on myös suunnitelmissa muutama kehässä pyörähdys.


 * Amanda *

Poikia oli muutaman päivän viihdyttämässä ihana unkarinvinttikoira mummo Amanda
 (
C.I.B & FI & EE & SE Ch FI LC Ch FIW-02-03-04-05 NordW-05 EUW-06 SEW-06 Tuzviragvadasz Amanda).
Voi että sitä riemua kun saatiin tyttö taloon. Pojat kosiskeli Amia vuorotellen josta rouva oli oikein mielissään. Ihana neito kertakaikkiaan!
Galleriassa taas uusia kuvia arjestamme, nautiskelkaa!

Semmosia kuulumisia tällä suunnalla. Parannellaan tassua ja nautitaan kesästä!
Ja tietenkin odotetaan juhannusta innolla!


**********

Toukokuu




Kovasti on treenailtu ja juostu pitkin peltoja ja metsiä :) Osa pojista aloittelee pikkuhiljaa kisakauttaan ja jännitys on käsinkosketeltavaa. Toiveissa ois myös Toukokuun aikana saada kisakirjat Suomen Vinttikoiraliitonkin puolelle Hutille.
Lenkeillä on törmätty peuralaumaan ( onneks ilman suurempia vammoja) kuin myös mäyrään!
Kuvia on otettu paljon ja niitä löytyy galleriasta.
Tähän on pakko laittaa pari niitä mäyräkuvia kun kerran todistusaineistoa onnistuin nappaamaan, sillä aikaa kun Joni pelasti koiria sen pedon kynsimiseltä. Kuvasta tarkkasilmäisimmät erottaa mäyrän suusta kasan Herrakoira Sergejn koristekarvoja, heh!
Tassuviehe on kaivettu käyttöön ja videopätkää löytyy galleriasta myöskin. On kyllä ilo silmälle kun näkee miten koirat on ihan täpinöissään tollasen rievun perässä :)



Että sellaista täällä... Lisää päivityksiä luvassa piakkoin kunhan koirat pääsee starttaileen kauttaan...


Huhtikuun huumaa :)

Jep, jep sitäpä juurikin. Poitsut on saaneet uusia tyttöystäviä aivan mahtavista unkarinvinttikoirista (Avenina`s)
Meno on hurjaa, mutta niin pitääkin. On ilo katsella kun lauma vinttareita kiihdyttää täyteen laukkaan sulassa sovussa.
Boris kasvaa kohisten ja tutustuu uusiin asioihin hyvinkin avoimesti. Edes isojen poikien meno ei pelota, vaan sekaan mennään niin kuin vanhatekijä. Onneksi tuosta samaisesta unkarinvinttikoiralaumasta löytyy myös whippet, joka saa toimia babysitterinä sitten kun pennun jalat ei mene niin nopsaa kuin aikuisten. Kuvia läjäpäin galleriassa.

Kevät on täällä! Lumet on oikeastaan jo kokonaan sulaneet ja pikkuhiljaa päästäänkin oikein kunnolla vetotreeneihin ja kohti uutta kisakautta!
Sitä odotellessa jatketaan kirmailua vaihtelevissa maastoissa vapaana kuin taivaanlinnut ;)

**********


Pitkästä aikaa sitä ollaan taas netin ihmeellisessä maailmassa!
Paljon, niin paljon on ehtinyt tapahtua, mistä sitä alottais... hmmm....
Jospa kerrataan jotain viimevuoden juttuja koira kerrallaan, eli vanhimmasta aloittaen;

Sergej on viettänyt rauhallista ja rentoa elämää, muutamassa kisassa juosten ja parissa näyttelyssä käyden.
Ei siis mitään suurempia saavutuksia, kun ei ole paljon harrastettukaan :) Kaikki OK Sermontin osalta!
Tänä vuonna käydään näytillä siellä täällä ja ehkäpä myös muutaman kisastartti saattaa kalenteriin eksyä, katsellaan.

Jumi viettää edelleen kainalokoiran elämää, viehe ei kiinnosta eikä oikein mikään muukaan kuin mamman kainalossa löhöily...
Jumi on toiminut niin kisa kuin näyttelymaskottinakin perheen muille harrastaville koirille, ja pirun hyvin pieni PumPum paikkansa täyttääkin :)
Sama meno jatkuu tänä vuonna...

Huti aloitteli kisaamistaan viimevuonna saaden kilpailukirjat GRL:n puolelle. Raitapaita juoksi keskinkertaisesti, ja erehtyipä myös yhden startin voittamaan, mutta se taisi olla se ensimmäinen ja viimeinen voitto. Mamma kun ei saa tuosta koirasta kaikkea sitä irti mihin mahdollisuuksia olisi. Huti starttailee harkoissa tänä vuonna, ja katellaan mitä ajat näyttää... Mutta missään nimessä ei verenmaku suussa aiota kisailla. Pari starttia siellä täällä voi olla realistinen tavoite, jos sitäkään... aika näyttää miten mieli muuttuu.

No sit jotain kuulumisia minusta... tai tarkemmin meistä :)
Jep, lauman jatkoksi saapui kaksilahkeinen edustaja jotakuinkin vuosi sitten, ja karhukoplahan oli vallan innoissaan. Vaan niinpä taisi olla Jonikin... Pitää nimittäin joskus muistuttaa että minäkin olen olemassa kun koiruuksille vaan kuulumisia supattelee ;)
Joni aloitteli kisauraansa Sergejn lähettäjänä maastoissa ja hyvinpä se sujui, niin hyvin ettei mun "tartte" enää pellon reunassa muuta kuin jännittää ja seurailla kisaa. Lämmittelyvaiheessa on vielä kisaaminen greyhoundien kans radalla... ehkäpä ehkä, kukapa tietää :)
Virallinen esiintyminen ja kepon kosteahko kastejuhla vietettiin Jaalassa mukavassa borzoiporukassa viikonloppua viettäen.
Parissa näyttelyssäkin tuo kennelpoika oli mukana kiitettävän arvosanan verran. Loistosaalis, juu!

Muuttokin oli ja meni ja paikan vaihdos on tehnyt terää! Radat on lähempänä ja muutenkin kaikki on oikeinkin kivasti. Asustetaan rivitalossa jossa koiruuksilla on pieni takapiha. Peltoa ja metsää riittää, lenkkimaastot on siis ihanteelliset.

Alkuvuosi onkin ollut jännitystä ja piinallista odotusta täynnä... oli nimittäin aika perheenlisäykselle! Eihän se nyt ole millään tavalla soveliasta pitää paritonta määrää koiria talos
sa. Greyhoundeja oli jo kaksi joten tällä erää oli borzoilisäyksen vuoro :)
Ensin alkoi jännitys siitä onko narttu kantavana, se kun selvisi niin alkoikin oikein kerrassaan kamalaakin kamalampi jännitys siitä syntyisikö uroksia
(meille kun ei muita narttuja mahdu mun lisäks saman katon alle, nih!) No syntyihän niitä 3, joista sitten piti valintaa alkaa tekemään... huoh! No valinta oli selvillä ja sit vaan ootteleen et millon pienen riiviön voisi hakea kotiin. Koittihan sekin päivä ja niin ruotsalaisesta borzoi ipanasta tuli suomenkansalainen :)

Poikien sivuille on tulossa jonkin sortin esittelyä josta voi sit tarkemmin lukea jokaisen koiran omista jutuista...
Mutta juu, tää vuosi menee varmaan aikalailla pentua kasvatellessa jne.
Katotaan mitä keretään/jaksetaan/viititään touhuilla :)

Yritän olla "hieman" aktiivisempi sivujen päivitysten kanssa... Sillä aikaa katelkaa kuvagalleriasta kuvia, sinne päivittyy tasaisin väliajoin kuvia meidän elosta ja olosta, joten tervemenoa sinne vaan!

Terkuin Katri & Joni ja karhukopla josta taisi tulla Daltonin veljekset... :)